Info-alasivu

 

Innotori kehittämässä ruokaketjun innovaatiotoimintaa ja maakuntien välistä yhteistyötä

Keskeisten ruoantuotantomaakuntien, Varsinais-Suomen ja Satakunnan, yhteistyötä tiivistettiin kolmen vuoden ajan yhteistyöhankkeessa, jonka keskeisenä päämääränä oli aktivoida elintarvikeyritysten innovaatiotoimintaa. Innovaatioprosessin eri vaiheissa lounaissuomalaisia toimijoita koottiin yhteen ideoita synnyttäviin teematilaisuuksiin, jatkojalostushautomoihin sekä mahdollistettiin ideoiden ja tuotekonseptien testaaminen kuluttajakentässä.

Innotorin toteutti em. maakuntien keskeiset elintarvikealan kehittäjätahot. Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tieteellisen osaamisen jalkauttaminen elintarvikealan yrityksille sekä Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärvi-instituutin käytännönläheinen ja vahvaan luottamuspohjaan perustuva yhteistyö maakuntien yritysten kanssa loivat ylimaakunnallisen yhteistyöverkoston, jonka myötä saatiin arvokasta tietoa lounaissuomalaisten elintarvikeyritysten tarpeista.

Innotorin alkutaipaleella haastateltiin lounaissuomalaisia, ruokaketjun kaikissa vaiheissa toimivia, mikro- ja pk-yrityksiä. Yritystarvekartoituksella selvitettiin yritysten innovaatiotarpeita tuotekehityksen, osto-, myynti- ja markkinointitoiminnan, laatu- ja ympäristöasioiden, toimintaympäristön, yritysyhteistyön, asiakastarpeiden ja markkinatilanteen, viennin sekä kasvuhalukkuuden näkökulmasta. Yritystarvekartoitus ohjasi hankkeen myöhempää toimintaa ja sieltä nousseisiin teemoihin järjestettiin tilaisuuksia ja työpajoja.

Koska yrityshaastatteluja tehtiin kattavasti erilaisissa ja ruokaketjun eri vaiheissa toimivissa yrityksissä, oli yrityskohtaisissa tarpeissa eroja. Osassa yrityksissä, erityisesti pienemmissä, tukea tarvitaan konkreettisen toimintaympäristön seikkoihin. Osasta yrityksistä taas ulkopuolista apua tarvitaan esimerkiksi isomman tulevaisuuskuvan muodostamiseen. Tästä syystä tuloksista ei voida nostaa vain muutamia tärkeimpiä yritystarpeita, vaan tarpeita on erilaisia ja eri yrityksissä samalla tarpeella on eri painoarvo. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että yrityksissä nähdään verkostoitumisen ja siten kontaktien ja yhteistyökumppanien löytämisen tärkeys. Lounais-Suomen alueen yrityksillä on paljon myös kasvuhalukkuutta. Johtopäätösten pohjalta yrityksille tarjottiin verkostoitumismahdollisuuksia ja ohjattiin heitä oikeiden palveluiden äärelle.

 

Teemat, joihin Innotorin aikana tartuttiin:

1.Innovaatioiden kaupallistaminen (2016 kevät)

–Teematilaisuus ja advisor board

2.Pakkaukset ja pakkausuudistus (2016 syksy)

–Teematilaisuus ja advisor board

3.Vienti ja tulevat trendit (Kevät 2017)

–Teematilaisuus, tiedonhankintamatka yrityksille, 2 työpajaa ja 2 advisor boardia

4.Asiakaslähtöinen tuotekehitys ja laatu (syksy 2017)

–Teematilaisuus ja advisor board

5.Fotoniikan mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa (Syksy 2017)

–teematilaisuus

6.Ruuan tulevaisuus (2017 syksy-2018 kevät)

–Aloitustilaisuus ja 3 työpajaa

7.Elintarvikealan kiertotalous ja sivuvirrat (kevät 2018- syksy 2018)

–Teematilaisuus ja työpaja

8.Kuluttajaymmärrys ja sen hyödyntäminen tuotekehityksessä (kevät 2019)

–Kuluttajatutkimus, teematilaisuus, sparraustilaisuus, sensory mind map-tutkimus

 

Innotorin aikana kokeiltiin monia erilaisia menetelmiä ja tehtiin rohkeasti uusia toimialarajoja ylittävää yhteistyötä. Hankkeessa järjestettiin ”kolmikanta”-ajatuksella teematilaisuuksia. Tilaisuuksiin tuotiin teemaan liittyvää tutkimustietoa, markkinatilannetta sekä asiakastarvenäkökulma. Onnistuneeksi menetelmäksi koettiin mm. advisor board – tyyliset asiantuntijasparraukset. Asiantuntijasparrauspajoja järjestettiin kaupallistamis-, pakkaus-, vienti- ja laatuteemojen ympärille. Yritykset kokivat nämä hyödyllisinä, konkreettisina ja matalan kynnyksen sparrauksina.

Lounaissuomalaisen elintarvikeviennin eteen tehtyä työtä ei voi tarpeeksi korostaa. Innotorissa tehtiin tiivistä yhteistyötä valtakunnallisten vientihankkeiden kanssa ja todettiin minkätyyppisiä tukitoimintoja vientimarkkinoinnille hamuaville elintarvikeyrityksille maakunnista puuttuu.  Lisäksi viennin eteen toimivien toimijoiden yhteistyöverkostoa saatiin tiivistettyä.

Innotorin aikana järjestettiin yhteistyössä Bastu®-verkoston kanssa ruoan tulevaisuuspaja, joka ravisteli yritysosallistujia pohtimaan ruuan tuotantoa 2050-luvulla.  Pajasarja sai innostuneen vastaanoton ja nosti esiin tarpeen teeman ympärille muodostuvalle omalle verkostolle. Vuoden 2019 syksyllä käynnistyikin Foodtech platform Finlandin ruoan tulevaisuuteen ja Foodtechin keskittyvä verkosto.

Hankkeen aikana aktivoitiin kuluttajia mukaan yritysten tuoteaihioiden kehitykseen. Koko hankkeen aikana kunkin teeman ympärille järjestettiin kuluttajille suunnatulla alustalla osallistavia tutkimuksia sekä hankkeen viimeisenä teemana keskityttiin kuluttajaymmärryksen hyödyntämiseen tuotekehityksessä. Tätä teemaa varten toteutettiin kaksi osainen arkiruokaan liittyvä kuluttajatutkimus, jonka toinen osa toteutettiin yhteistyössä kuluttajakokemuksen tutkimusalusta Flavorian® kanssa. Flavoria® on Turun yliopiston monitieteinen kestävän kehityksen ratkaisuja tuottava, aidon kuluttajakokemuksen tutkimusalusta. Lue lisää kuluttajatutkimuksen tuloksista täältä: otteita kuluttaja-alustan tutkimustuloksistaarkiruokatutkimusosa 1 ja arkiruokatutkimusosa 2

Vaikka Innotorin on aika päättyä, kehitystoiminta ja yhteistyö kotimaisen ja laadukkaan ruoan saatavuuden turvaamiseksi alueella jatkuu. Yrityskentälle jäi asiakaskysyntään vastaavia tuote- ja palveluideoita. Innotori aktivoi uusien kehittämishankkeiden ja verkostojen rakentumista. Alueen elintarvikealan imago on vahvistunut entisestään ja luo mainiot edellytykset yritysten kasvun tukemiseen myös jatkossa.

Innotori toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen, Satafood kehittämisyhdistys ry:n ja Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr:n kanssa. Hankkeen rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Hankeajasta kiittäen Innotorin väki